Wednesday, 12 September 2012

Blah blah blah

Perus. Aina elo-syyskuun kiireen jälkeen lamaannun töissä. Haahuilen menemään ja kerron huonoja juttuja. Teen töitä, mutta horroksessa. Lannistun tyhmistä jutuista enkä kykene lukemaan palautetta koulutuksista. Ei lähe ei.

Haaveilen vaellusretkistä Lapissa ja Islannin ympäriajosta pyörällä. Tai jos/kun ei selkä kestä, niin vaikka autolla. Ihan sama, kunhan vain pääsisi kokemaan ihmisen pienuutta maailman edessä, siellä jossain Atlantin rannalla jäävuoria ihaillen. Sieltä sit pyörän selästä pulahtelisin uimaan ja ottaisin miljoonia valokuvia geysireistä ja muista luonnon ihmeistä.

Muuten, pystyykö pyörän selässä oleilemaan siten, ettei selkä ole ihan mutkalla? Enkä siis nyt tarkoita mitään mummupyöriä vaan sellaisia kunnollisia matkapyöriä.

Lähetin äsken työkavereille sähköpostin, jossa kerroin, että tekevät mahtavaa työtä ja ovat mainioita muutenkin. Aina välillä tuntuu, ettei näissä töissä paljoa kiitoksia ole jaossa, ja muillakin kuin minulla on pinna välillä kireenä, joten varmasti menivät kiitokset tarpeeseen. Ihme koiranduuni tämä välillä on. 

Nyt jatkan haahuilua.


 

No comments:

Post a Comment