Tuesday, 12 November 2013

Älä tee niinku minä teen

Muistanette parin entryn takaisen, elämää syleilevän vuodatukseni siitä, kuinka kannattaa miettiä tekemisiään - syömistä, liikuntaa jne - positiivisen kautta? No nythän olen tekemässä ihan päinvastaisesti. Liityin taannoin uuden kuntosalin jäseneksi, ja selvisi, että jäsenyyteeni liittyy muun muassa kehonkoostumusmittaus. Älä sano mittään kyllä minä tiijän.

Kehonkoostumusmittaus ei kertakaikkiaan voi tarkoittaa mitään muuta kuin mielensä pahoittamista ja syvää masennusta. Näen jo sen päivittelyn siitä rasvaprosentista. Pelkään lihasten osuuden kadonneen tämän uusimman selkälamaantumisen myötä kokonaan. Kuulen jo personal trainerin vertaavan minua kasikymppiseen mummuun. 

Ja silti olen menossa sen tekemään. Mussa on jotain vikaa. Jollain sairaalla tavalla tämä kiinnostaa. Apua.

Itse asiassa kehonkoostumusmittauksen piti olla jo tänään, mutta itse laite ei ollutkaan ehtinyt vielä uudelle salille saapua, joten aikani lykkääntyi. Which was nice, koska oli jo ihan omasta takaa tänään sellainen turvonnut hormonimerinorsu -olo. Tähän kun olisi vielä mittaustulokset lyöty kouraan niin terve. 

Edessä se minulla kuitenkin ilmeisesti vielä on. Kysymys siis kuuluukin, miten kauhean virheen olenkaan tekemässä. Kadunkohan tätä koko loppueloni?

No comments:

Post a Comment