Sunday, 16 February 2014

Treeniä?

Liikunta-asiaa: Mulla oli ihan superhankala puolivuotinen selän kanssa. Tuskat alkoivat Ilorokin aikoihin, kun piti seistä arviolta kaksi vuorokautta putkeen ja kuljetella nokkakärryillä laatikoita paikasta a paikkaan b, c, d jne. ja takaisin. Ehkä saatoin myös sunnuntaiyön pimeinä purkutunteina nostella laatikoita, kun tuntui ettei homma olisi muuten tullut valmiiksi ikuna. Miehän en saisi nostella (en edes jaloilla), mutta en olisi ihan uskonut, että maksaisin seurauksia seuraavat puoli vuotta. 

Syksyllä oli muun muassa eräskin kaksiviikkoinen, jolloin en saanut alaselkää suoraan ollenkaan. Siis ollenkaan. Sit vaan köpötin päivät menemään näyttäen siltä, että on pökäle lirpahtanut housuun ja vietin illat sohvalla maaten. Koittakaa huviksenne kävellä siten, että jätätte alaselän viehättävästi suoristamatta. Siltä mie näytin. Hyvä meno. 

Muutenkin olin ihan tosi kipeä eikä liikkumisesta meinannut tulla yhtään mitään. Aina kun kävi edes vähän kuntosalilla yrittämässä, maksoi seurauksia monta päivää. Kävely oli myös välillä täysin mahdotonta, kun oikea jalka alkoi puutua jonkun kilometrin jälkeen.

Junou. Tämmöstä. 

Marraskuussa päätin taas yrittää vaikka hampaat irvessä, ja ostin jäsenyyden EVOlle. Ilokseni huomasin, että enää ei sattunutkaan salien jälkeen montaa päivää vietävästi. Törmäsin kuitenkin toiseen ongelmaan, mitä mulla ei kyllä varmaan koskaan aikaisemmin ole ollut eläissäni: ei kiinnostanut yhtään. Liikunta, shmiikunta, sohvalla on kivempaa! Kalja on parempaa ja sipseistäkin tulee hyvä olo.

Marraskuussa jaksoin käydä salilla, joulukuussa ehkä yhteensä kolme kertaa. Kipinää ei löytynyt mitenkään. Vitutti. Koskaan en ole tosiaan vastaavaan ongelmaan törmännyt, vaan ehkä syksyn ongelmat johtivat lannistumiseen. Ja kyllä se vähän tympii, kun ei voi tehdä muuta kuin sitä salitreeniä. Vanha palloilija kaipaa ihmisiä ympärilleen ja räjähtäviä liikeratoja kroppaan. 

Vaan siis että mikskä tästä nyt tulin tilittämään? No koska nyt se löytyi taas! Kipinä! Hihkun taas ihan täpinöissäni edistyksestä ja fiiliksestä, mitä liikunnasta tulee. Pohdiskelen uusia treeniohjelmia. Haaveilen jo seuraavista treeneistä, vaikka edellisistä on vain muutama tunti. Juhlaa!

Ja edistymisestä puheen ollen, se on ollut nyt tosi nopeaa. Tänään lähti jo jalkaprässissä satanen. 

Juhlapäivän kuva!


Johan pelottikin, että pitääkö sitä naama irvessä vääntäytyä salille loppuelämänsä. Kiitos, alkava kevät ja oikeat tuulensuunnat!

No comments:

Post a Comment