Friday, 6 February 2015

Kevättä tisseissä!

Selkäkipujen tuoman pakkorötväämisen tuloksena joutenolokiintiöni täyttyi arviolta marraskuun 17. päivä, ja mitä leikkauksen etu- ja jälkikäteisjännittäminen vei levottomuudelta terää, tuli se tuplasti takaisin nyt. Se on täällä taas: kevättäpinä! Täpin täpin!

Niin kuin kaverilleni pari päivää sitten sanoin, en tiedä, kumpi puoli musta on ärsyttävämpi: se lievästi apaattinen ja sarkastinen talvi-Katja vai keväthullu riehu-Katja. Epäilen jälkimmäistä, ainakin jos itse ei ole samaa maata keväisin. 

Ja jos nyt siellä ihmettelet, että mitä se akka horisee, nythän on vielä talvi, niin höpsis! Siellä se kevät odottelee nurkan takana. Ihan kohta juostaan varpaat paljaana vihreällä nurmella ja ollaan pussikaljalla Pielisjoen rannalla.

Todistuskappale 1: auringonsäteet lämmittävät jo!

Tai siis että en tiedä, miksi tämä täpinä aina alkaa jo helmikuussa. Niin se vain on aina tehnyt. Veikkailen, että pienikin valomäärän lisääntyminen tekee musta yhtä hullun kuin sen väheneminen apaattisen.

Kaveri - ei kevätihminen - manasi, että kevät paljastaa aina kauniin lumipeitteen alta rempallaan olevat asiat, virheet ja paskan. Johon minä olin että SEKIN ON SIISTIÄ! Että SITTEN VOI SIIVOTA JA KORJATA!


Todistuskappale 2: likaiset ikkunat
Olen tällä viikolla kyllä toteuttanutkin maanisia siivoushuutojani. Varasin kirppispöydän ja nyt siivoilen kaapeista turhaa omaisuutta lojeksimasta. Kävin opintotukipäivän kunniaksi ostamassa Sykettä-tarran opiskelijakorttiini. Kävin Punnarista chiasiemeniä ja tein niistä poweraamiaista itselleni. Mielessäni olen suunnitellut kämpän huonekalut uuteen järjestykseen ja sisustanut läävän muutenkin uuteen uskoon. Harmi Hyvä Harmi, ettei ole selkää siirrellä huonekaluja tai rahaa ostaa sisustusasioita. Jälkimmäiseen liittyen olen kyllä hakenut töitä, jotten esim. kuole nälkään tässä kevään aikana. 

Huonekalujen siirtelyn sijaan olen maalannut kynttilänjalkoja ja asetellut ruukkuja. Oujee.

Että touhuttu on. Pahoittelut jo etukäteen kaikille, tänä vuonna lienee odotettavissa vielä normaaliakin hullumpi kevätlevottomuus. Onneksi pääsee sitä edes osin purkamaan liikunnan pariin. Ja toivon mukaan duunikeikkojen! Näiden suhteen saa pitää peukkuja pystyssä. (Saa myös tarjota töitä.) Jos nyt ei muun syyn vuoksi, niin sen takia, että miettikää miten maaninen musta tulee, jos en pääse purkamaan energioita mihinkään. Niin!


No comments:

Post a Comment